Ilmahygieniaa koskeva tiede on edennyt valtavin harppauksin viime vuosina. Tämä sivu sisältää Suomen Akatemian kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden tutkimusrahoituksesta tuotetun Citizen Shield – Kansalaissuoja -hankkeen materiaaleja. Olen tuottamassa näitä monitieteellisessä yhteistyössä eri alojen osaajien kanssa, ja näet alla ensimmäisen version. Löydät muut sarjan sivut täältä ja tästä:
- Opi torjumaan viruksia ja parantamaan sisäilman laatua!
- Työkalut pandemiaturvalliseen ilmanvaihtoon
- 4 + 1 keinoa parantaa ilmanvaihtoa – jokaiselle!
- Ilmanvaihto kunnossa? Kerro siitä asiakkaille!
- Testaa tietosi!
Tutkimustiedon karttuessa, myös nämä tiedot saattavat edelleen päivittyä. Eräs näiden sivujen tarkoitus on altistaa materiaaleja yhteiskunnallisen parviälyn huomioille. Kommentit ja kehitys-/korjausehdotukset voi osoittaa minulle!
Miksi ilmanvaihto ja -puhdistus? Terveempää arkea pienillä teoilla
Muistatko, kun elokuvateattereissa ja busseissa sai tupakoida vapaasti? Nyt moinen tuntuisi omituiselta. Onkin todennäköistä, että 20 vuoden päästä ihmetellään, miten tunkkaisissa ja huonon ilmanlaadun tiloissa suomalaiset jaksoivat toimia vielä vuonna 2020-luvulla. Jokaiselle on keinoja parantaa sisäilman laatua, ja listaamme alempana eri tahoille soveltuvia tapoja.
Koronapandemian myötä puhtaan sisäilman merkitykseen on havahduttu aivan uudella tavalla. Koronavirus ja influenssa leviävät merkittäviltä osin ilmavälitteisesti. Nämä taudit leviävät, kun hengitämme toisen keuhkoissa ollutta ilmaa. Ilmanvaihto ja -puhdistus ovat hengityssuojainten lisäksi tehokkaita keinoja torjua tartuntoja. Tällä sivustolla keskitymme näistä ensimmäisiin; hengityssuojaimista voit lukea lisää tästä katsauksesta tai tuottamistamme ohjeista.
Ilmavälitteisesti leviäviä tauteja ovat myös esimerkiksi tuberkuloosi, tuhkarokko ja vesirokko (ks. CDC, WHO). WHO ja CERN ovat tuottaneet tällaisten tautien torjuntaa helpottavan riskiarviotyökalun.
Taudinaiheuttajien lisäksi sisäilmaan kulkeutuu epäpuhtauksia muun muassa ulkoilmasta ja rakennusmateriaaleista. Sisäilmassa voi olla myös allergisia reaktioita aiheuttavia pölyhiukkasia ja itiöitä.
Kokosimme ajankohtaista tietoa ilmahygienian hyödyistä. Kuka tahansa voi ottaa keinoja käyttöön niin vuokra- tai omistusasujana sekä työpaikalla, harrastuksissa tai juhlissa.
| Mitkä puhtaan sisäilman hyödyt ovat tärkeitä sinulle? ☐ Vähemmän sairauspoissaoloja työpaikalla tai koulussa ☐ Pienempi riski sairastua koronaan tai influenssaan ☐ Tehokkaampaa työntekoa ☐ Helpompaa oppimista ☐ Virkeämpi olo ☐ Vähemmän päänsärkyjä ☐ Vähemmän tunkkainen sisäilma |
Riittämätön ilmanvaihto lisää sairastumisia
Ilmavälitteiset taudit, kuten korona, leviävät helpommin tiloissa, joissa on useita ihmisiä tiiviisti ja puutteellinen ilmanvaihto.
Millaiset seikat lisäävät tartuntariskiä?
- Mitä voimakkaammin tartuttava henkilö puhuu, yskii, aivastelee tai puuskuttaa, sitä enemmän hän tuottaa ilmaan virusta sisältäviä hiukkasia. Suurin osa näistä hiukkasista on pieniä aerosoleja. Ne kulkeutuvat tilassa samalla tavalla kuin tupakansavu mutta näkymättömänä ja hajuttomana.
- Jos ilma ei vaihdu riittävästi, hiukkasia kertyy hengitysilmaan. Tällöin tartunnalle myös altistuu nopeammin.
- Hiukkaset kulkeutuvat koko tilaan ja voivat pysyä ilmassa tunteja, vaikka tartuntariski onkin suurin lähellä tartuttavaa henkilöä.
- Sairastumisen riski kasvaa, kun virusta sisältäviä hiukkasia hengittää enemmän, esimerkiksi oleilemalla tilassa pidempään.
Ratkaisu: Mitä tehokkaampaa ilmanvaihtoa tai -puhdistusta käytetään, sitä vähemmän hiukkasia on sisäilmassa. Suomalaisessa tutkimuksessa päiväkoteihin tuotiin ilmanpuhdistimia. Alustavien tulosten mukaan sairastumiset vähenivät kolmasosan.
Suojatoimet vähentävät riskiä kertautuvasti. Ottamalla käyttöön neljä toimenpidettä (esim. ilmanpuhdistus, ilmanvaihdon tehostaminen, altistusajan vähentäminen, sekä tilassa oleilevien henkilöiden määrän vähentäminen), joista kukin yksinään vähentäisi tartuntariskiä vain kolmanneksella, saavutettaisiin yli 80% alenema riskissä.
| Mitä eroa on ilmanvaihdolla, ilmanpuhdistuksella ja ilmastoinnilla? – Ilmanvaihdolla tarkoitetaan sisäilman korvaamista ulkoa tulevalla ilmalla ja epäpuhtauksien poistamista sisäilmasta. – Ilmanpuhdistuksella sisäilmasta poistetaan epäpuhtauksia. Mekaaninen ilmanpuhdistus (esim. HEPA- tai EPA-suodatus) on suositeltava puhdistusmenetelmä. Se ei tuota ilmaan haitta-aineita, kuten otsonia, toisin kuin otsonaattorit. – Ilmastoinnilla säädellään tulo- ja kierrätysilman ominaisuuksia, kuten lämpötilaa, kosteutta ja puhtautta. |
Hyvällä sisäilmalla taloudellista hyötyä
Hengitystieinfektiot aiheuttavat vuosittain yli 10 miljoonaa sairaspoissaolopäivää Suomessa. Koska hyvä ilmanvaihto ja -puhdistus vähentävät turhia sairastumisia, voidaan niihin panostamalla saada taloudellisia säästöjä. Elinkeinoelämän keskusliiton laskelman mukaan sairauspoissaolopäivänä menetetty työpanos maksaa työnantajalle keskimäärin 370 euroa.
Vuosittain pelkästään influenssaan sairastuu noin 10 % väestöstä 6–8 viikon aallon aikana. Näin ollen noin 0,55 miljoonaa sairastuisi, ja kolmen päivän poissaolo à 370€/pv tarkoittaisi 610M€ kustannuksia.
Virkeyttä ja työtehoa
Huonosta ilmanvaihdosta on myös muuta haittaa. Huono sisäilma voi johtaa alentuneeseen suorituskykyyn tietotyössä, mikä tarkoittaa esimerkiksi huonompaa havaitsemista ja tarkkaavuutta. Huono sisäilma voi myös lisätä väsymystä ja päänsärkyä.
Eräässä tutkimuskatsauksessa tarkasteltiin, millaisia vaikutuksia ilmanlaadulla on koulutyöstä suoriutumiseen. Tulosten mukaan parempi sisäilma voisi johtaa jopa:
- 12 % nopeampaan suoriutumiseen psykologisista testeistä ja koulutehtävistä
- 2 % pienempään määrään virheitä
- 2,5 % lisääntyneeseen läsnäoloon koulussa.
Toisin sanoen ilmanvaihdon toimivuus vaikuttaa ajatustyöhön, eli työtehoon niin toimistoissa kuin oppilaitoksissa. Siksi ilmanlaatuun panostamalla saadaan virkeämpää oloa arkeen.
COVID-19 -pandemia herätti päättäjät toimiin maailmalla
Koronapandemian aikana huomattiin, että hengitysteissä esiintyvät infektiot leviävät merkittävästi ilman välityksellä. Siksi päättäjät ympäri maailmaa ovat ryhtyneet edistämään puhtaampaa sisäilmaa usein toimin.
- Yhdysvalloissa tartuntatautiviranomainen on laatinut ohjeistuksia erilaisista ilmanvaihtokeinoista, joilla voidaan vähentää tautien leviämistä. Ohjeistuksissa neuvotaan tuulettamaan, lisäämään ilmanvaihtoa ja ilmanpuhdistimen käyttämisestä.
- Australiassa Viktorian osavaltiossa kouluihin on hankittu ilmanpuhdistimia. Lisäksi kouluja ohjeistetaan lisäämään ilmanvaihtoa esimerkiksi tuulettamalla, pitämään oppitunteja ulkona ja välttämään opetustiloja, joissa on huono ilmanvaihto. Näille ohjeille löytyy tukea tutkimuksesta: Italiassa kouluissa ilmanvaihtoa parannettiin ja sairastumiset koronavirustautiin vähenivät jopa 80 %.
- Koulujen sisäilman hiilidoksiditasoja seurataan esimerkiksi Latviassa, Lybeckissä, Berkeleyssä, ja Bostonissa. Koulukohtaiset ilmanlaatutiedot ovat myös julkisesti näkyvillä.
- Myös esimerkiksi Porissa koulun ilmanvaihtoremontin yhteydessä asennettiin järjestelmä, jolla mitataan ja seurataan hiilidioksidipitoisuutta.
Ilmanpuhdistusteknologia on kasvava ala, jonka parissa toimii myös suomalaisia yrityksiä. Suomalainen teknologiaosaaminen voidaan hyödyntää ilmahygienian parissa. Näin tälle saralle voidaan luoda tulevaisuuden työpaikkoja. Aivan kuten puhtaan juomaveden, tulisi myös puhtaan hengitysilman kuulua jokaiselle.
... And Out Come the Systems | Käyttäytymisarkkitehtuuri 